YK ja ihmisoikeusneuvosto

YK:n ihmisoikeusneuvostosta

 

Kansallismielisten jahtaaminen ja nurkkaan ahdistaminen alkaa hiljalleen kalskahtaa 30-40 -lukujen juutalaisvainoilta.

Sensuuri ja sananvapaus uhattuna. Missä vika?

 

 

UUTISOITU maailma.net

15.10.2018

 

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan YK:n viimeviikkoinen äänestys uusista ihmisoikeusneuvoston jäsenmaista oli pelkkä pila. Yhdelläkään maalla ei ollut vastaehdokkaita.

 

YK:n yleiskokous on valinnut YK:n ihmisoikeusneuvostoon 18 uutta jäsenmaata kaudelle 2019–2021. Valinnat ovat herättäneet kritiikkiä, sillä joukossa ovat muun muassa Filippiinit, Eritrea, Bahrain ja Kamerun.

 

”Tälläiset äänestykset tekevät sanasta ’vaalit’ pilaa”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) YK-asioiden johtaja Louis Charbonneau Twitterissä äänestyksen jälkeen viime perjantaina.

 

HRW kritisoi äänestystä jo etukäteen, sillä yhdellekään maalle ei ollut luvassa vastaehdokkaita. Ehdokkaat asettiin alueittain. Pelkona on, että koko neuvoston tehokkuus ja uskottavuus heikkenee, HRW sanoi.

 

HRW kritisoi etenkin Filippiinien ja Eritrean valintaa. Sen jälkeen, kun Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte astui virkaansa heinäkuussa 2016, maassa on tapettu yli 12 000 huumekauppiasta ja huumeidenkäyttäjää. Osassa tapauksista voi olla kyse rikoksista ihmisyyttä vastaan.

 

Eritrea puolestaan pidättää rutiininomaisesti toisinajattelijoita ja pakottaa kansalaisensa määräämättömän pituiseen asepalvelukseen. Myös Bahrain ahdistelee toisinajattelijoita, Kamerunissa taas maan hallituksen joukot ja separatistit ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin maan englanninkielisellä alueella.

 

Ihmisoikeusneuvoston jäsenmaiden on tehtävä yhteistyötä neuvoston ja sen nimittämien asiantuntijoiden kanssa. Sekä Filippiinit että Eritrea ovat aiemmin kuitenkin kieltäytyneet.

 

 

YK:n 47-jäseninen ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006, ja se on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Jäsenmaat ovat siinä mukana kolme vuotta kerrallaan. Se on aloittanut tutkinnat muun muassa Syyrian, Jemenin, Burundin, Myanmarin ja Etelä-Sudanin ihmisoikeusrikkomuksista ja käsitellyt siirtolaisten, naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä vammaisten oikeuksia.

 

Sitä on kuitenkin kritisoitu aiemminkin muun muassa Saudi-Arabian jäsenyyden takia. Viime kesänä Yhdysvalloista tuli ensimmäinen neuvoston jäsenyydestä eronnut maa. Maan mukaan neuvosto on ”tekopyhä”. Se oli kritisoinut neuvostoa aiemmin muun muassa Israelin vastaisuudesta.

(https://www.maailma.net/uutiset/ykn-ihmisoikeusneuvoston-uusi-kokoonpano-saa-kritiikkia-mukana-muun-muassa-ihmisoikeuksia)

 

“”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti katsonut, ettei sharia sovi yhteen demokratian perusperiaatteiden kanssa.” https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria

Tunnettuja sharia-lain määräyksiä, joita sovelletaan mm. Britannian sharia-tuomioistuimissa ovat esim. seuraavat: kaksi naista vastaa yhtä miestä todistusarvoltaan oikeudessa, naisen perintöosuus on puolet miehen osuudesta, miehellä on oikeus kurittaa vaimoaan viime kädessä myös fyysisesti, vaimon tulee totella miestä, koska “toisille on annettu enemmän, kuin toisille”, lasten huoltajuus kuuluu miehelle varhaisvaiheiden jälkeen lapsen parhaaseen katsomatta, mies saa avioeron lausumalla haluavansa eron, mutta naisella täytyy olla hyvä syy erolle, nainen ei saa itse allekirjoittaa avioliittosopimustaan, vaan naisen holhoajan tulee tehdä se, raiskaus avioliitossa on mahdotonta, koska vaimon on oltava aina suostuvainen, jne.”

(http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220973-onko-islam-tasa-arvoinen-vai-kaynnistetaanko-valistusaika-onko-se-mahdollinen)

 

“YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan ”kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.” Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata kaikille turvallinen, ihmisarvoinen elämä. Niiden luonteeseen kuuluu, että ne ovat yleismaailmallisia eli kuuluvat kaikille esimerkiksi kansalaisuuteen, tai etnisyyteen katsomatta.

Silti monissa maissa johto kieltäytyy hyväksymästä ihmisoikeuksia, sillä niiden katsotaan olevan liian ”länsimaalaisia”. Monet islamilaiset maat kuten Iran ja Saudi-Arabia ovat esittäneet YK:lle pyynnön, että saisivat noudattaa omanlaisiaan, ”islamilaisia” ihmisoikeuksia. Tähän saakka heidän ehdotustaan ei ole hyväksytty YK:ssa, vaan YK on painottanut että ihmisoikeusjulistus on kaikille yhteinen.”

Islamilaisissa laeissa epäoikeudenmukainen kohtelu sukupuolten välillä tai moniavioisuus miehille on sallittu. Usein islamilaiseen arvopohjaan nojaavissa maissa pyritään rajoittamaan asioita kuten sananvapautta, uskonnon valitsemisen vapautta, kokoontumisvapautta, mielipiteenvapautta, järjestäytymisvapautta, seksuaalista vapautta jne.”

(https://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2016/08/04/islamilainen-versio-ihmisoikeuksista/)

 

 

Tarkastelkaa hetki, minkälaisia maita tällä hetkellä kuuluu YK:n ihmisoikeusneuvostoon…

 

Alapuolelle on listattu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenmaat:

 

Burkina Faso
muslimeja 60.5%, katolisia 19 %, animisteja 15,3 %, protestantteja 4,2 %, muita 0,6 % ja uskonnottomia 0,4 %.

Burkina Fasosta on raportoitu hallituksen organisoimasta väkivallasta tiedotusvälineiden edustajia ja oppositiopoliitikkoja kohtaan, joten maata ei voi pitää täysin vapaana.

 

Kamerun

Pohjoiset kansat ovat pääosin muslimeita, vaikka jotkin ryhmät ovatkin säilyttäneet alkuperäisen animistisen uskontonsa, ja fulanit kutsuvat heitä nimellä kirdi (”pakanat”). Yhdysvaltain ulkoministeriö väittää, että jotkut muslimit syrjivät pohjoisessa kristittyjä ja perinteisten uskontojen harjoittajia.

Eteläiset kansat ovat pääosin kristittyjä tai animisteja tai harjoittavat niiden synkretististä yhdistelmää. Kamerunilaiset uskovat laajalti noituuteen, ja hallitus on kieltänyt sen harjoittamisen. Noidiksi epäillyt joutuvat usein joukkoväkivallan kohteeksi.

Kamerunissa solmitaan sekä yksi- että moniavioisia avioliittoja, ja keskimääräinen kamerunilainen perhe on suuri ja laajennettu. Pohjoisessa naiset hoitavat kotia ja miehet paimentavat karjaa tai työskentelevät maanviljelijöinä. Etelässä naiset kasvattavat perheen ruoan ja miehet toimittavat lihan tai viljelevät rahasta. Kamerunin yhteiskuntaa hallitsevat miehet, ja väkivalta ja syrjintä naisia kohtaan on yleistä. Murrosiän alkaessa arviolta 26 prosentille tytöistä tehdään rintojen silitys, jossa heidän rintojaan lyödään tai hierotaan kuumennetuilla esineillä niiden kehityksen estämiseksi. Tavan tarkoituksena on estää tyttöjä tulemasta seksuaalisesti aktiivisiksi liian varhain ja suojella heitä seksuaaliselta väkivallalta. Naisten sukupuolielinten silpomista harjoitetaan osissa Extrême-Nordin ja Sud-Ouestin maakuntia.

 

Somalia

Somalit ovat lähes yksinomaan sunni-muslimeja.

Vanhoihin kansantapoihin perustuva joskin islamilla perusteltu tyttöjen silpominen on yleisesti käytössä.

Islam on Somalian virallinen valtionuskonto, eikä perustuslaki hyväksy muiden kuin islamin edistämistä.

 

Qatar

Islam on Qatarin valtauskonto. Vuonna 2004 noin 77,5 prosenttia maan väestöstä oli muslimeja, 8,5 prosenttia kristittyjä, 14 prosenttia muita uskontovähemmistöjä. Hallitseva suku samoin kuin monet muut qatarilaiset ovat sunnimuslimeita, monet heistä wahhabiitteja. Šiialaisvähemmistö on myös merkittävän kokoinen.

Qatar on konservatiivinen maa, vaikka wahhabilaisuuden tulkinta on lievempi kuin Saudi-Arabiassa. Naiset saavat äänestää ja ajaa autoa, mutta kodin ulkopuolella työskentely vaatii perheen miesten suostumuksen. Raiskatuksi tulleita naisia, myös turisteja, on tuomittu vankilaan katsottuina syyllisiksi avioliiton ulkopuoliseen seksiin. Qatarilaisten joukossa on sekä konservatiivisia sukuja, joiden naiset käyttävät kasvot peittävää huivia, että liberaalimpia sukuja, joiden naiset peittävät vain hiuksensa.

Qatarissa sovelletaan šaria-lakia, mutta esimerkiksi amputaatioita ei käytetä rangaistuksena. Kuolemanrangaistus on käytössä, ja sen voi saada esimerkiksi huumeiden käytöstä. Homoseksuaalisuutta pidetään rangaistavana rikoksena.

Useimmat avioliitot ovat järjestettyjä.

 

 

Tunisia

Noin 98 prosenttia väestöstä on islaminuskoisia.

Tunisian sananvapaus on parantunut arabikevään vallankumouksen ansiosta. Freedom House -järjestö luokitteli vuoden 2015 aikoihin Tunisian ainoaksi arabimaaksi, jossa on sananvapaus. Vastaava arvio Toimittajat ilman rajoja -järjestöltä on hiukan kielteisempi. Silti ongelmiakin on. Toimittajat saattavat joutua oikeuteen esimerkiksi viranomaisten loukkaamisesta. Tunisialainen Bloggaaja Yassine Ayari tuomittiin vuoden 2015 alussa vuodeksi vankeuteen armeijan häpäisemisestä Facebookissa.

 

Pakistanin islamilainen tasavalta

Yleisimmät uskonnot ovat sunnalaisuus 75 % ja šiialaisuus 20 %.

Pakistanin lait mahdollistavat kuolemantuomion. Kuolemantuomio voidaan langettaa vähemmistöuskontojen edustajille jumalanpilkasta.

 

Saudi-Arabia

Saudi-Arabian väestö on pääasiassa arabeja (90 %); afrikkalaisia ja aasialaisia on 10 % väestöstä. Länsimaista lähtöisin olevia asukkaita on alle satatuhatta.[5]

Uskonnoltaan käytännössä kaikki saudiarabialaiset ovat muslimeita. Sunneja on noin 95 % ja šiioja 5 %, perinteisesti etenkin maan itäosassa.[67]

Neljännes väestöstä on ulkomaalaisia vierastyöläisiä, jotka muodostavat 80 % työvoimasta. Ulkomaalaisten työntekijöiden on sanottu olleen laajan syrjinnän kohteena. Heidän panoksensa on yhä merkittävä saudisaatioprojektista huolimatta

 

 

Senegal

Senegalin väestöstä 94 % on muslimeita ja 5 % on kristittyjä.

 

Bahrain

Bahrainissa suurin osa väestöstä on muslimeja, vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 70,3 %.

Jotkin avioliitot ovat edelleen järjestettyjä, mutta nykyisin sulhanen ja morsian usein tapaavat jo ennen häitä. Aiemmin tytöt naitettiin noin 12-vuotiaina, nykyisin odotetaan usein että he ehtivät käydä koulunsa loppuun.

Ihmisoikeusaktivistit ovat syyttäneet Bahrainin viranomaisia kidutuksesta. Aktivistien ja omaisten mukaan tunnustukset on saatu aikaiseksi kiduttamalla. Järjestöjen mukaan Bahrain on rikkonut kansainvälisiä lakeja.

 

Egypti

Egyptiläiset ovat pääasiassa islaminuskoisia, noin 85 prosenttia väestöstä, ja suurin osa heistä on sunneja.

 

Irak

Irakin valtauskonto on islam, jonka harjoittajat jakautuvat šiialaisiin ja sunneihin. Vuonna 2015 šiialaiset muodostivat arviolta 64,4 % maan väestöstä sunnien muodostaessa 30,9 %. Kristityt muodostivat samaan aikaan noin 1,2 % väestöstä. Islamin ja kristinuskon ohella Irakissa harjoitetaan useeita eri gnostilaisia uskoja harjoittavia vähemmistöjä, kuten kakait, jesidit ja šabakit, joiden harjoittajat muodostivat yhteensä noin 3,4 % väestöstä.
Lokakuussa 2015 Irakin parlamentti hyväksyi henkilötodistusta käsittelevän, mutta samalla vähemmistöuskontoja (muita kuin islamia) syrjivän lain. Se säätää esimerkiksi, että jos perheen vanhemmista jompi kumpi on tai kääntyy islaminuskoiseksi, perheen alaikäisten lapsien uskonnoksi kirjataan islam. Muut kuin islaminuskoiset voivat vaihtaa uskontoaan, mutta islaminuskoiset eivät saa kääntyä muuhun uskontoon.

 

Afganistan

80% väestöstä on sunnimuslimeja.

Perustuslain mukaan Afganistan on islamilainen tasavalta, jonka lait eivät voi olla ristiriidassa islamin määräysten kanssa (artiklat 1 ja 3). Perustuslain 149. artiklan mukaan ”Niitä [perustuslain] määräyksiä, jotka koskevat sitoutumista pyhän islamin uskon perusteisiin ja islamilaiseen tasavaltaan, ei voi muuttaa.”

 

Bangladesh

Kaksi merkittävintä Bangladeshissa harjoitettua uskontoa ovat islam (arviolta 88 prosenttia väestöstä vuonna 2005) ja hindulaisuus (11 prosenttia vuonna 2005). Maassa asuvat biharit ovat pääasiassa šiiamuslimeja. Muihin uskonnollisiin ryhmiin lukeutuvat buddhalaiset, kristityt ja animistit.

 

Nigeria

Väestöstä arvioidaan olevan 50 % muslimeja, 40 % kristittyjä ja 10 % paikallisten uskontojen kannattajia.

Väestöryhmien osuudet ovat poliittisesti arka asia, koska niistä riippuu poliittinen vaikutusvalta. Niinpä viimeisten 30 vuoden aikana jokainen väestönlaskenta on johtanut kiistoihin.

 

Etelä-Afrikka

Valtaosa eteläafrikkalaisista on kristittyjä.

Valkoisiin maatilallisiin kohdistuneilla hyökkäyksillä on esitetty olevan ainakin osittain rasistiset motiivit.

Maailman kaikista maista Etelä-Afrikassa tehdään eniten raiskauksia henkeä kohti. Yksi neljästä eteläafrikkalaisesta miehestä tunnustaa olevansa raiskaaja. Koululaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa neljännes pojista mainitsi joukkoraiskausten olevan mukavaa. CIET African kyselyssä vuonna 1999 kolmannes vastanneista naisista kertoi joutuneensa viimeisen vuoden aikana raiskatuksi. Etelä-Afrikassa on uskomus, että raiskaus on miehinen teko.

 

Eritrea

Valtaosa kansalaisista on tigrinjaa puhuvia kristittyjä. Suuri muslimivähemmistö puhuu arabiaa. Myös englanti ja italia ovat käytössä.

Kristittyjä on noin 50 prosenttia, muslimeja 48 prosenttia ja heimouskontojen harjoittajia kaksi prosenttia.

Kansainvälisesti Eritrea on tukenut Tšadin, Etiopian ja Sudanin sissiliikkeitä sekä Somalian jihadisteja vahingoittaakseen Etiopiaa.

 

Intia

Intian valtauskonto on hindulaisuus. Toiseksi suurin uskontokunta Intiassa on islaminuskoiset, joita on maassa vuonna 2011 arviolta 172 200 000. Intiassa on näin ollen maailman toiseksi suurin muslimiväestö Indonesian jälkeen.

Intiassa on vallinnut vuosisatojen ajan yhteiskuntahierarkia nimeltä kastilaitos. Intialaiset on jaettu neljään pääkastiin eli varnaan. Pääkastien ulkopuolelle jäävät kastittomat dalit, jotka ovat kaikkien neljän pääkastin alapuolella ja jotka tekevät kaikkein vähiten arvostettuja töitä. Varna-kastijärjestelmän rinnalla ja siihen sekoittuneena Intiassa ovat jatit. Jateja on tuhansia ja ne ovat eräänlaisia ammattikiltoja ja alakasteja. Kastilaitos yhdistetään hindulaisuuteen, mutta myös muiden Intian uskontojen sisällä on varnoja ja jateja vastaavia yhteiskuntaluokkia. Kastin perusteella syrjiminen on perustuslaissa periaatteessa kielletty. Kuitenkin alimpien kastien edustajat kokevat syrjintää ja jopa väkivaltaa.

 

Kiina

Virallisten tietojen mukaan maassa on noin 100 miljoonaa uskonnollisesti aktiivista ihmistä, eräiden arvioiden mukaan 300 miljoonaa. Näistä noin 200 miljoonaa olisi buddhalaisia, taolaisia tai palvoisi legendaarisia hahmoja kuten lohikäärmekuningasta tai hyvän onnen jumalaa. Buddhalaisuuden suuntauksista theravada- ja tiibetinbuddhalaisuus ovat etnisten vähemmistöjen kannattamia.
Perinteisesti islaminuskoisia kansoja, huita, kazakkeja ja uiguureja on Kiinassa noin 20 miljoonaa. Kristittyjä on mahdollisesti jopa 40 miljoonaa, virallisten lukujen mukaan 16 miljoonaa.

 

 

Togo

Noin puolet togolaisista kuuluu luonnonuskontoihin. Kristittyjä on noin 29 prosenttia ja muslimeja 20 prosenttia. 

 

Angola

Uskonnollisesti hieman yli puolet angolalaisista on kristittyjä (katolisia 38 %, protestantteja 15 %), loput taas ovat perinteisen animismin harjoittajia.

 

Kongo

Kongossa asuu yli 200 eri etnistä ryhmää, joista suurin osa kuuluu bantuihin. Neljä suurinta ryhmää, joista kolme on bantuja (mongot, lubat ja kongot) sekä hamilaiset zandet muodostavat yhdessä 45 % väestöstä.

 

Ruanda

Kristinusko on Ruandan valtauskonto. Vuonna 2001 roomalaiskatolisia oli 56,5 prosenttia, protestantteja 26 prosenttia, adventisteja 11,1 prosenttia ja muslimeja 4,6 prosenttia.

 

Fidzi

Suurimmat uskonnot ovat kristinusko (52 %) ja hindulaisuus (33 %). Väestöstä 7 % on muslimeja (pääosin sunnalaisia). Muita uskontoja edustaa 5,3 % väestöstä ja uskonnottomia on 0,3 %. Kristinuskon suurimmat suuntaukset ovat metodismi (34,5 % koko väestöstä), roomalaiskatolilaisuus (7,2 %), helluntailaiset (11 %) ja adventistit (6 %).

Sotilasvallankaappaukset ja jännittynyt poliittinen ilmapiiri ovat vähentäneet maan vuosittaisia tuloja vähentämällä maahan kohdistuvaa matkailua ja hankaloittamalla kaupankäyntiä. Euroopan unioni on jäädyttänyt Fidžille myönnettävät avustusrahat, kunnes maassa toimiva sotilashallitus luopuu vallasta ja uusi hallitus valitaan vaaleilla.

 

Filippiinit

Suurin osa (80,9 %) filippiiniläisistä on katolisia. Vähemmistönä ovat muslimit (5 %), joita sanotaan moroiksi.

Varallisuus on hyvin jakautunut epätasa-arvoisesti, sillä kourallinen perheitä hallitsee lähes kaikkea varallisuutta.[

Nepal

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 81,3 % on virallisesti hinduja, 9,0 % buddhalaisia, 4,4 % muslimeja, 3,1 % paikallisen Kirat-uskonnon kannattajia, 1,4 % kristittyjä ja 0,5% seuraa paikallista Prakriti-uskontoa.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ole toteutunut. Vuonna 2011 naisista lukutaitoisia oli noin 47 prosenttia, kun miehistä 71 prosenttia osasi lukea. Arviolta kaksi kolmesta kouluikäisestä käy koulua, ja erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suuret. Kolmannen asteen opiskelijoista enää viidennes on tyttöjä. Erityisesti maan köyhässä länsiosassa noudatetaan chhaupadia, jossa naiset ja teinitytöt säännöllisesti eristetään yhteisöstä uskonnollisista syistä kuukautistensa ajaksi useaksi päiväksi. Eristyksen aikana naiset ja tytöt asuvat ladoissa ja pihavajoissa, eivätkä esimerkiksi saa käydä koulua tai syödä muuta kuin leipää ja riisiä.

 

Muut ihmisoikeusneuvoston maat:

 

Japani

Bulgaria

Tsekki

Slovakia

Ukraina

Kroatia

Unkari

Argentiina

Bahama

Uruguay

Chile

Meksiko

Peru

Brasilia

Kuuba

Itävalta

Tanska

Italia

Australia

Espanja

Britannia ja Islanti

Voitte itse tehdä johtopäätöksiä siitä, miksi kansallismielisyyttä pidetään nykyään ikävänä asiana, islamin kritisoimista pidetään rasismina/islamophobiana, kansallismieliset yhdistykset eivät saa avattua pankkitilejä tai niitä irtisanotaan, leijonatunnusta käyttävät ovat joko narkkareita tai äärioikeistolaisia,
(https://mvlehti.net/2016/09/16/yle-suomen-valtion-virallista-leijonatunnusta-kayttavat-ovat-narkomaaneja-ja-aarioikeistoa/), haittamaahanmuutosta ja maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista ei saa puhua jne.
Olisiko kyse maamme johdon alistumisesta vaarallisille ideologioille? Minkälaiset arvot YK:ta tänä päivänä ohjaavat? Tämän hetkinen suuntaus vie koko Eurooppaa vakaasti kohti uutta holokaustia, vaikka YK alun perin perustettiinkin huolehtimaan siitä, että uutta holokaustia ei koskaan enää tapahdu.

Pahalta näyttää lastemme tulevaisuuden kannalta.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

%d bloggers like this: